torstai 23. marraskuuta 2017

Audrey Carlan: Calendar Girl - Tammikuu

En tiedä miksi tein tämän itselleni. Sain siis Bookbeatin  käyttööni kuukaudeksi ja mietin mitä tässä iltani täytteeksi kuuntelisin kyseisen palvelun äänikirjavalikoimasta. Päädyin sitten hetken mielijohteesta Audrey Carlanin Calendar Girl-sarjan ensimmäiseen osaan.


Mia Saundersin isä makaa sairaalassa koomassa jouduttuaan hakatuksi pelivelkojensa takia. Mia tietää että pahempaa on luvassa niin hänelle kuin hänen isälleen mikäli velkoja ei makseta. Tämä ajaa Mian töihin luksusseuralaisia rikkaille välittävään palveluun, jossa hän on kuukauden aina jonkun miehen seuralainen. Tämä ei tarkoita seksityötä, mutta halutessaan hän saa harrastaa asiakkaan kanssa seksiä ja saada lisäkorvauksen. Aluksi Mia ei aio niin tehdä, mutta kuuma uro saa pöksyt lähtemään jaloista.

 Kirja oli lähinnä ulkonäön (niin päähenkilön kuin muiden) päivittelyä, seksiä, seksiä, seksiä ja seksiä. Eroottinen kirjallisuuskin voi olla hyvää, mutta tämä ei ollut. Mielestäni hyvässä eroottisessa kirjallisuudessa pitäisi kuvata hahmojen kemiaa muutenkin kuin "uh ah mies on niin komea" ja "olet niin upea Mia, haluan sinut" tyylillä. Kaikki oli koko ajan täydellistä, mies osui ensiyrittämällä täydelliseen kohtaan ja orgasmeja vyöryi kuin lumivyöry alas vuoren rinnettä. Fanfictio pääsee kovemmalle levelille eroottisuudessa useammissa tapauksissa kuin tämä "saat kaluni kovemmaksi kuin surffilaudan" kirja, kun kemia vedetään niin syväksi että hahmojen katse toisiinsa oikeasti repii sydäntä. Ei kiitos, luen mielummin hyviä ficcejä kuin seuraavan osan ja kuuntelen taas kuinka mies osuu ekalla yrittämällä täydelliseen paikkaa, seksi on koko ajan täydellistä ja maailma jyrisee kun mies osuu "hermokimppujen keskittymään". Vaikka tämä on fantasiaa niin tämä fantasia on liian kliinisen täydellinen minulle.

Ainoa hyvä asiassa kirjassa oli lopetus. Siinä oli sentään vähän tyyliä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti